Palapeitto

 

Äidiltä muuttosiivouksessa saamani Star Sirius -langat muuttuivat peitoksi. Reunoissa on myös samansinistä Nallea, jonka senkin sain melkein kokonaan kulutettua pois. Vähän näytti pieneltä leveys palojen liittämisen jälkeen ja lisää leveyttä virkkasin pitkiin reunoihin. Tämän jaksoin ennen joulua urakoida valmiiksi ja lankaa kului 312 g 3,5 koukulla. 

Viime vuonna kului lankaa vain 946 g, huonoin tulos näihin 10 vuoteen kun olen kirjaa pitänyt. Näkee ettei jaksaminen ole ollut ihan huipussaan. Periaatteessa yhden kietaisujakun kulutuksen voisi viime vuodelle laskea koska sain sen viime vuonna neulottua, palojen yhdistäminen vain venyi, mutta onpahan sitten tälle vuodelle vähän pohjaa jo valmiina. Lankaa ostin tai sain lahjaksi vähemmän mutta muutaman vanhan jutun purin joten lankasaldo jäi kuitenkin plussan puolelle. Nyt olen keskittänyt energiani kirjottuun joululiinaan joka piti tehdä jo pari vuotta sitten, mutta se alkaa olla jo voiton puolella.

Koristeita kuuseen

 

Ikivanhat (Anttilasta ostetut) joululangoiksi ostamani Novita Floricat ajattelin tuhota pois.  Näistä jo karkkikeppejä ja muutamia joulupalloja olen vuosia sitten tehnyt. Kulutuksen ongelma oli, että yksi koriste vie vain muutaman gramman lankaa ja niitä saa sitten urakalla tehdä. Ennen joulua neuloin muutaman pienen sukan joulukuuseen, 21 silmukkaa per sukka, mutta kovin monta en jaksanut näpertää. Sitten kävi koronat jouluksi ja muutaman päivän sohvalla maattuani aloin tehtailla joulupalloja. 

Jaksoin tehdä viisi ennen kuin alkoi kyllästyttää, sydänpallot Novita Talvi 2012 -lehden ohjeella ja muutaman yksinkertaisemman. Mutta ei näitäkään jaksa määräänsä enempää, sitä paitsi meillä on aika pieni ja jo ennestään erittäin täysi kuusi. No virkaten lanka kuluu vähän vikkelämpää, joten seuraavaksi pieniä isoäidinneliöitä, aika näyttää mitä niistä syntyy, viimeisen miniminiversion taidan ripustaa kuuseen.

Sukkiin kului 10 g, palloihin 23 g ja neliöihin 29 g, viimeisin jää tämän vuoden saldolle.

Villavaatteita syksyyn

Kovin vähän on mitään valmistunut enkä pode siitä minkäänlaista huonoa omaatuntoa tai muutakaan, vaikka olisihan se kiva että näitä keskeneräisiä saisi täältä pois roikkumasta. No, syksyksi sain kuitenkin vähän pienemmälle jotain tehtyä.

 Hän tilasi pinkit sukat ja Pallasta oli sen verran että harmaahkon ja tummemman pinkin sain kokonaan tuhottua eikä vaaleampaakaan jäänyt paljon. Tumman turkoosi resori on pieni nöttönen Cascade Yarnsin 220 Superwash Sportia josta tein kummipojalle villatakin ristiäisiin 2014. Sitä jäi nöttösen lisäksi myös kokonainen vyyhti, ja olisin voinut tuon nöttösen säästääkin jos olisin tiennyt että aion myöhemmin tehdä siitä vyyhdistä kaulurin.

Ihan kivasti meni näinkin, vaaleamman pinkki Pallas sopi tähän kaveriksi, vielä hitusen jäikin, mutta turkoosi kului kokonaan. 

Kaulurin nimi on Viima ja ohje on Kässäpuodin ja ilmaiseksi Ravelrysta saatavissa.Resoriosa on kaksinkertainen ja vähän arvalla meni taas koon suhteen mutta tuli aivan sopiva. Ohjeessa ei raitoja ole mutta piti vähän soveltaa että lanka suunnilleen riittää.

 Sukkiin kului lankaa 55 g ja kauluriin 60 g.

Kehdon uudet vaatteet

 

Tällä isoisäni tekemällä kehdolla on leikitty monet nukkeleikit lapsena, ja viimeiset 1,5 vuotta se on koristanut varastoamme (jota edelliset vuosikymmenet se odotti uutta elämää vanhempieni vintillä). Meillä ei juuri nukeilla leikitä, vaikka pehmoleluja kovin halitaankin, joten kehto lähti eteenpäin veljeni perheeseen.

Uudet vuodevaatteet ompelin, vähän kiireeksi meni logistisista syistä eikä patjan suojuksesta tullut ihan niin täydellinen kuin halusin, mutta kuka sitä nyt tiiraa suurennuslasilla. Kaikki tarvikkeet löytyi varastoista: patja ja tyyny vanulevystä ja peiton saksin pienemmäksi äitiyspakkauksen peitosta. Kankaita olin ostanut maskeja varten ja aika paljon jäi jämiä, odottivat ostoskasseiksi pääsyä mutta pääsivätkin vuodevaatteiksi. Punainen kangas on Marimekon ja sininen jotain peruspuuvillaa, molemmat Eurokankaasta.

 Patjansuojus, lakana siis, on myös tyynyliinatyyppinen eli patjan saa sisältä pois ja lakanan pesuun. Tavallinen lakanamallinen lakana ei varmaan leikeissä pysyisi kovin hyvin paikallaan, joten halusin siitä pussimallisen mutten kuitenkaan umpinaista. Itse kehto oli aivan hyväkuntoinen eikä maalipinta ollut juurikaan kulunut, joten sille en tehnyt mitään. Hienoa että tämänkin sai eteenpäin nurkista pyörimästä ja vielä käyttöönkin, halusin myös sen pysyvän suvussa.

Kesäpaidan päivitys

Viime kesänä neuloin kesäpaidan ja kehuskelin että sopiva tuli, myöhemmin kävi ilmi että vähän liian suuret kädentiet on enkä ihan niin paljon haluaisi vilautella, joten paita jäi talveksi korjauslaatikkoon muhimaan. Lankaa ei ollut enää jäljellä, samasta langasta tehty hiusdonitsi taisi lentää roskiin aivan liian pienenä. Aika samanväristä puuvillalankaa löytyi jostain pussista mutta sitten päätinkin ommella kädenteille pitsit, jotka myös löytyivät kätköistä. Tästä tuli varsin kiva ja nyt onkin ollut jopa käytössä.

 

Pyyheviittahommeli

 

Viime kesänä ompelin yhdestä pyyhkeestä tällaisen paitamallisen jutun lapselle. Saksin kaula-aukon käsivaralla (tuli liian iso) ja ompelin sivusaumat käsiaukkoja lukuun ottamatta. Koska kaula-aukko jäi liian suureksi, ompelin siihen sivuille harmaat lirpakkeet nekin täysin vinksalleen ja juttu jäi talveksi hautumaan. Nyt tässä hiljaksiin olen ratkonut vanhat lirpakkeet pois ja sain ommeltua uudet, joista niistäkään ei tietenkään tullut täysin symmetriset, mutta a) se ei haittaa käytössä, b) tuli tarpeeksi paremmat kuin edellisistä ja c) mitä väliä, lapsi ei kuitenkaan varmaan suostu laittamaan tätä päälleen. 

Sainpahan tämän nyt pois roikkumasta ja josko vielä selviäisimme uimarannallekin joku päivä, tosin uida ei kuulemma voi ennen kuin polven naarmu on parantunut. Enpä ole itsekään moneen vuoteen heittänyt talviturkkia, saapa nähdä miten tänä vuonna käy. 

Äitienpäiväsukat 2021

  

Viime vuonna jäi Niina Laitisen äitienpäiväsukkien neulominen väliin, mutta tänä vuonna otin taas aikaa niille. Edelliset on vuosilta 2018 ja 2019, kaikki taitaa olla vielä käyttämättömiäkin. Talvijuhliin hameen kanssa sopisivat hyvin. 

Vuoden ensimmäiset langat ostin näihin, koska varastossa ei ollut mitään tarpeeksi, vaikka sukkalankaa muuten riittääkin. Sittarista kauppareissulla kaksi kerää 7 veljestä, 4-vuotias sai valita kahdesta vaihtoehdosta ja valitsi tämän hivenen kimaltelevan 7 veljestä Lapintaika -langan. Värinä taikasana. 

 

 

Pintaneuletta, pitsiä ja palmikkoa, niihin aina tartun yhteisneulonnoissa. Kirjoneulesukat ei iske minuun vaikka niitä aina välillä teenkin harjoituksen vuoksi. Puikkona 3,5 puikot ja ohjeella tuli sopivat. Lankaa kului 156 g.

Vielä yksi yöpuku ja tossunpohjia

 

Tämä hieno Kangaskapinan kangas on muutaman vuoden odottanut muuttumistaan yöpuvuksi, mutta sainpahan senkin nyt tehtyä. Oli takkuista kuten ompeleminen nykyään, pitäisi kai muuttaa ompelupiste alakertaan niin saisi jotain tehdyksi. En nyt enää muista laitoinko kooksi 146 vai 152 mutta samoilla kaavoilla meni kuin aiempi formulayöpuku ja kasvunvaraa on joten hyvä niin. Tuli kyllä hieno. Nyt vuorossa on korjauspinon pienentämistä, jospa sen jälkeen ompelisi jotain itselle välillä. 

 

Elämä on niin kaoottista, etten ole jaksanut neuloa mitään ajattelua vaativaa, parit tossut oli kuluneet pohjista rikki ja niihin neuloin uudet pohjat. Nämä ensimmäiset on sarjaa kaikki jämälangat purkista pois, joten niissä on sekalainen joukko eri lankoja: Viking of Norwayn heijastinlangan jämät, tumman- ja vaaleanruskeaa nallea, yhden Fabelin keränloppu, minimäärä 7 veljestä ja mustat merinojämät jostain vanhasta villapaitaprojektista, muutamia grammoja kaikki mutta kaikki meni, yhteensä 30 g.

Näiden värivalintaan hieman paneuduinkin, ja Teeteen Pallasta kaksinkertaisena, vaaleanpunainen ja mustaharmaa yhdessä näyttivät hyvältä. Edellisiä tein samaan aikaan, näitä en ja erikokoiset tuli mutta eipä sitä kukaan huomaa jos itsekään enää. Näihin kului lankaa 38 g. Lopuista lapsi tilasi itselleen villasukat, jospa syksyksi saisin ne tehtyä. 

Vuoden ensimmäiset langat ostin Niina Laitisen äitienpäiväsukkaneulontaa varten, yhtään sopivan paksuista ei löytynyt tarpeeksi varastosta. Muuten olen saanut lankalaatikoihin tilaa siirtämällä osan alakertaan odottamaan käsittelyä. Jotain aivotonta on edennytkin. Saa nähdä pysynkö äitienpäiväsukkien tahdissa tänä vuonna.

Sukkia

 

Luistinkauden alkaessa tajusin ettei isommalla ole sopivia villasukkia. Onneksi omat sukkani kävivät kokonsa puolesta mutta päätin kuitenkin tehdä "omatkin" sukat vaikka eiväthän nämä varmaan ensi talvena enää sovikaan. Ensin aloitin toisia sukkia, totesin niistä tulevan liian naftit ja aloitin uudet Jannesta 4,5 puikoilla, joten valmistuivatkin  nopeasti. En järin pidä joustinneuleen neulomisesta joten nämä ovat taas tällaiset löysävartiset. 48 s, koko n. 38-39 ja lankaa kului 103 g.

Nämä ovat ne ensin aloitetut, myös 48 silmukalla, mutta ohuempi lanka ja 3,5 puikot, joten pienethän niistä, koko ehkä n. 35-36. Johonkin nuo terassin lumetkin katosivat tammikuun ja maaliskuun lopun välillä, kuvauspaikka molemmilla sukilla on sama. Lankana äidiltä muuttosiivouksessa saamani ikivanha Sirius Star, Anttilasta 14 markalla per vyyhti ostettu. Jokin hämärä muisto näistä langoista on lapsuudesta mutta en muista mitä niistä tehtiin. Pitikin tehdä joustinneuletta koko varsi, tylsääkin tylsempää, mutta valmiiksi nämäkin tulivat ja menevät hyväntekeväisyyslaatikkoon. Näihin kului lankaa 58 g.

Luistinsuojat ja heijastinpipo

 

Pikaisena työnä suojat pienemmän luistimiin. Kangas on Ikeasta, jämiä muinoin ommellusta tiipiistä. Kuminauhan pujotus vei hermot mutta muuten kerrankin jotain sain nopeasti valmiiksi.

Heijastinlangasta haluaisin päästä eroon ja toinen pipo syntyi, tosin resoriosan tein harmaalla kun ei olisi riittänyt. Vielä jäi vähän jäljelle heijastinlankaa, mutta eiköhän sen jonnekin upota. Ohje oli lankakauppa Lavikon sivuilta. 101 g kului, harmaa on Jannea.