Olin ehtinyt kokonaan unohtaa, että olin suunnitellut unipesän tekemistä vauvalle, joten tartuin toimeen vasta vauvan jo synnyttyä ja hidastahan se tekeminen oli, yksi sauma silloin ja toinen tällöin, ja varmaan kuukauden väkersin. Kun etukäteen luin ompeluohjeita olin aika epävarma että osaankohan edes, en ole aikoihin mitään ohjeista ommellut, mutta jotenkin ne ohjeet sitten aukeni tehdessä ja olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, vauvakin taitaa olla tyytyväinen kun unet on pesässä maistunut. Eihän tuo äijä kauan siellä mahdu uinumaan ja ihan vähän harmittaa etten muistanut tehdä tätä jo viime vuoden puolella, mutta luulen että saan muilutettua tämän eteenpäin pienelle serkulle aikanaan.
Olin jo aiemmin harventamassa lakanavarastoa ja yksi lakana pääsi nyt tähän kankaaksi, nyörikin löytyi omasta takaa, joten ainoa mitä piti hankkia oli vanulevyä ja vähän lisää vanua reunojen täytteeksi. Olin jo netin kautta tilaamassa kunnes hokasin että se kauppahan on tuossa parinkymmenen kilometrin päässä, joten ajelimmekin paikan päälle
Keravan Muoviin ja Leluun, mahtava sekatavarakauppa, jossa on muuten todella iso leluvalikoima ja esimerkiksi legoja huomattavasti paljon enemmän kuin varsinaisissa lelukaupoissa.
Vauvanpesän ohje on siis Suuresta Käsityölehdestä 2/2016 ja ihan oli helppo vaikka taitojani epäilinkin. Nyt sain saumurin lainaan ja saa nähdä jos uskaltaisin jotain muutakin ommella, ensin pitää saada yhdet verhot ommeltua, kankaat on odottaneet varmaan kolme vuotta.
Vielä kuva äärimmäisen helposta ja nopeasta viiristä, jonka tein pikaisesti ristiäisiin, koska meillä ei edelleenkään ole verhoja olohuoneessa. Erivärisiä papereita ja narua, 7-vuotias auttoi. Kuvassa puolet.
