Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suuri Käsityö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suuri Käsityö. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. toukokuuta 2025

Jalkajuttuja



Muutamia jalka-asioita on valmistunut alkuvuonna, itse asiassa molemmat ovat tossuja. Huovutetut tossut aloitin jo aikapäivää sitten ja moneen kertaan. Ensimmäinen versio oli aivan liian iso, toinen taisi olla omituisen muotoinen ja lopulta löysin oikean silmukkamäärän, jolla sain juuri passelit tossut. Ongelmahan se että piti arvailla paljonko koosta lähtee pesukoneessa ja ohje oli toki aivan eri langalle mutta arpomalla ja kokeilemalla pääsin hyvään lopputulokseen ja tuli hyvät tossut. Pohjaan pitäisi ommella jotain vahviketta koska nämähän tulevat kulumaan puhki alta aikayksikön mutta luultavasti sen saan aikaiseksi vasta sitten kun pohjissa on jo reikiä.


Ohje on Lankamaailman sivuilta, muokkasin sitä kokeilujen perustella niin että silmukoita alussa oli 64, tähtäimessä koko 39. Lankana Handun DK-vahvuinen lanka, josta aiemmin tein solmupannan ja huovutin sen sitten vahingossa liian pieneksi. Heti sen vahingon jälkeen tiesin että tästä langasta tulisi hyvät tossut. Puikot kokoa 5 ja lankaa kului 132 g. Ihanat tossut ja nytkin jalassa.


Suuri Käsityö -lehdessä oli viime kesänä Ronja Hakalehdon suunnittelemat hauskan näköiset tossut. Pistin heti töpinäksi ja etsin sopivat langat ja melkein saman tien tammikuussa aloin neuloa. En ole edelleenkään vuosikymmenien jälkeen oppinut, että jos ohjeen mukaan tekee liian pientä tulee, peltiä pukkaa, ja vähintään pitäisi ottaa vähän isommat puikot. Näihinkin jouduin sitten tekemään 10 ylimääräistä kerrosta jotta pituudesta tuli sopiva. Onneksi muokkaaminen oli helppoa. Tossujen korkeus nyt on toki isompi kuin ohjeessa mutta aion tehdä vielä myöhemmin toiset paksummalla langalla ja isommilla puikoilla. Harmaa lanka on osaksi 7 veljestä ja osaksi kaupunkilankaa ja sen kaverina Hopeasäie Jemina pitsivahvuista lankaa, jota käytin muinoin Kappaan, nelosen puikot. Lankaa kului 121 g.





keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Asustetta syksyyn

 

Pitkään olen suunnitellut sormikkaiden tekemistä ja nyt sain aikaiseksi, kun moneen kertaan paikatut pinkit ostosormikkaani hajosivat lopullisesti viime talven jälkeen. Sopivasti olikin tullut sormikasohje vastaan lehtiä selatessa, tosin heti resorin jälkeen huomasin että tulee melko löysät kun toiveissa oli enempi ihonmyötäistä, joten kaikki mitat ja määrät varren jäkeen on sovellettu.


Nyt valmiina tietysti huomaa, että voisi varressakin olla vähemmän silmukoita, mutta ei tässä nyt täydellistä tarvitse tullakaan. Joka tapauksessa tuli käteen täydellisesti sopivat, mutta sen verran paljon sormia purinkin ja tein uudestaan moneen kertaan, että parempi tullakin. Nämähän jäi pitkäksi aikaa hautomaan itseään mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni ja junttasin loppuun. Ja päättelinkin jopa. Hirveä homma.


Pohjana Suuri Käsityö 4/2019/42
Nordia Oona
KnitPro Cubics nro 2,5 ja Aero 2,5
71 g


Pikku-ukko oli kaulurin tarpeessa, tämä valmistui parissa päivässä. Ohjeena sama Tickle-Me-Not jolla tein isommalle kaulurin kolme vuotta sitten, samoin muokkauksin eli ilman palmikoita ja aina oikeaa posotusta loppupätkä. Tosin unohdin tehdä tuon alareunan käppyröimistä estäväksi ja jouduin tietysti purkamaan, mutta kerrankos sitä. Tuli sopiva vaikka vähän pieneksi pelkäsin, tapana on tehdä niin tiukkaa.

Pohjana Tickle-Me-Not / Emma Karvonen
Drops Merino Extra Fine
KnitPro Cubics nro 4
 48 g

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Haalari


Paidan lisäksi sain hiljattain toisenkin ikuisuusompelun valmiiksi. Hiljaa hyvä tulee ja niin edelleen. Vuoden ensimmäisessä Suuri Käsityö -lehdessä oli kiva haalariohje ja minä sitä tekemään taaperolle yöhaalariksi. Tuli justiinsa passelin kokoinen vaikka tekeminen vähän pääsikin venähtämään.

Tosi söpö tuli. Kangas on PaaPiin possupussista ja sopi tähän yöpukuun täydellisesti, melkein kaikki meni ja nuo tyypitkin näyttävät joko nukkuvan tai nauttivan elämästä silmät kiinni. 

Tästä nyt on jo niin kauan, mutta muistaakseni saumuri oikutteli ja monet jutut jouduin ompelemaan uusiksi tai korjailemaan käsin huonoa tikkiä ja purkamaan ja sun muuta, joten siksi tekeminen taisi välillä jumahtaa. Tuohon kauluskohtaan tuli neppari (laitoin kaksi ettei lörpötä) ja senkin ompelin ensin väärin päin ja sitten huonoon kohtaan, että sitäkin tuli harjoiteltua moneen kertaan. Päädyin nyt ommeltaviin neppareihin kun kerran niitä tuli niin vähän. Nappitalo oli mokoma kiinni kun yritin siellä käydä, joten nepparit ostin Kuopion reissulla Napista ja nauhasta ja siellä pitääkin päästä joskus käymään kaikessa rauhassa. Joskus vuosikymmeniä sitten olen siellä joskus käynytkin.  

Tasokuvat näyttävät siltä että pukua on jo käytetty, mikä onkin totta. Lämmintä on riittänyt mutta lomareissullamme hotellissa oli tehokas ilmastointi ja silloin tuli lämpimämpi yöpuku tarpeeseen.

Ohjeessahan oli huppu ja sen jätin pois. Pitkään pähkin miten hoidan pääntien takaosan mutta päädyin sitten vaan kääntämään sen pienesti ja tikkaamaan.Vetoketju oli alunperin koko lahkeen pituudelta, mutta hyödynsin tässä rikki menneen yöpuvun ketjun, joka oli himppasen lyhyempi. Eipä tuota juuri edes huomaa että lahkeen edessä menee sauma vetoketjun alla ja vaikka huomaisi, käyttöä se ei haittaa lainkaan. Täytyy sanoa, että hyvä tuli ja ihanaa että osasin!

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Paita

Näyttää vinolta ja ehkä onkin vähän, mutta varsin käyttökelpoinen paita valmistui parin kuukauden ommelleskelun (= joskus ompelen, joskus en) jälkeen. Alun perin kaava oli Suuri Käsityö -lehdestä, joku tämän alkuvuoden numero joka on jo sotkeutunut valtavaan taaperon uudelleenjärjestelemään lehtikasaan. Se oli sellainen hassu yhden kappaleen paita, josta olisi varmaan tullut ihan kiva, jos olisin valinnut pienemmän koon. No, siitä tuli nyt outo ja leikkasin vapaalla kädellä reippaasti osan reunasta pois ja surauttelin menemään. Vasemman reunan ponkko johtuu tästä uudelleenjärjestelystä.

Kaula-aukon huolittelun olisi voinut tehdä jollain toisella tavalla, nyt en jaksanut alkaa enää säätämään sen kanssa. Nyt se on aika tönkkö ja hinkkaa myös vähän kaulaa. Tällainen nyt tuli ja olen onnellinen että 
 sain jotain valmiiksikin. 
Toinenkin hautunut ompelutyö on tässä ehtinyt jo valmistua. 

Kangas on Eurokankaan "viiden euron trikoota", mitä oli taannoin myynnissä, ja tännekin sitä rantautui jonkin verran, maltillisesti tosin. Väri on sellainen armeijan vihreä. Kangas on suht lirua, saa nähdä miten käyttäytyy käytössä. Olkapäillä on framilonia estämässä venyttymistä. Sainpahan jotain itsellenikin tehtyä ja varmasti tulee pidettyäkin.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Pupuserkut

 Suuri Käsityö 2/2017 -numerossa oli nostalgiaohje pupusta, julkaistu iät ja ajat sitten aiemmin. Tässä nyt on näitä vauvahommeleita siellä sun täällä niin pari pupua tekaisin. Isompi on täysin ohjeen mitoissa ja pienempää sovelsin koska halusin käyttää tuon tummansinisen langan tähän mutta sitä oli vain puoli vyyhtiä.

Pienemmässä pupussa käytin pienempiä puikkoja, koska halusin neuloksesta vähän tiiviimpää. Kaulaliinan puput saivat koska isomman pupun kaulasaumasta tuli vähän ruma ja kaulaliina peittää sen kätevästi. Muutamalla pistolla ompelin liinan kiinni itseensä ettei irtoa. Ison pupun kaulaliinassa oranssi on joku Handun jämä ja valkoinen Rowanin Baby Merino Silk DK:ta. Molemmat siniset on Louhittaren luolan Pohjan akkaa, tosi kiva lanka neuloa ja sain noita yksittäisiä vyyhtejä tähän käytettyä hyvin, tai toinenhan oli puolikas alun perinkin.
Tässä on nyt itse asiassa ensimmäinen joululahja valmiina, pienemmän pupun saa oma vauva jouluna, isompi menee hänen parin viikon vanhalle serkulleen.  Ihan mukava työ ja toinenkin leluhomma on jonossa kun saa ensin alta pois muita juttuja, mutta olihan noissa ompelemista voi hyvänen aika. Pohjan akkaa en juuri ole aiemmin neulonut (paitsi palmikkokurssilla tuota tummansinistä, jonka sitten purin takaisin kerälle ja nyt pääsi loppusijoitukseen), helposti neuloutuva lanka, ei tökkinyt puikoilla. Vaaleampaa jäi ihan pieni nöttönen, jonka nyt jo onnistuin hukkaamaan jonnekin. Tummempi meni kokonaan ja tosi hyvin onnistuin arvioimaan mihin kaikkiin osiin se riittää. Ompelua varten jätin pienen pätkän ja se meni käytännössä kokonaan, sellainen viitisen senttiä jäi jäljelle. Hyvä homma!

Pupu / Suuri Käsityö 2/2017
Louhittaren luola Pohjan akka
KnitPro Cubics 3,5 (iso) ja 2,5 (pieni)
78 g + 66 g

torstai 2. maaliskuuta 2017

Unipesä

Olin ehtinyt kokonaan unohtaa, että olin suunnitellut unipesän tekemistä vauvalle, joten tartuin toimeen vasta vauvan jo synnyttyä ja hidastahan se tekeminen oli, yksi sauma silloin ja toinen tällöin, ja varmaan kuukauden väkersin. Kun etukäteen luin ompeluohjeita olin aika epävarma että osaankohan edes, en ole aikoihin mitään ohjeista ommellut, mutta jotenkin ne ohjeet sitten aukeni tehdessä ja olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, vauvakin taitaa olla tyytyväinen kun unet on pesässä maistunut. Eihän tuo äijä kauan siellä mahdu uinumaan ja ihan vähän harmittaa etten muistanut tehdä tätä jo viime vuoden puolella, mutta luulen että saan muilutettua tämän eteenpäin pienelle serkulle aikanaan. 

Olin jo aiemmin harventamassa lakanavarastoa ja yksi lakana pääsi nyt tähän kankaaksi, nyörikin löytyi omasta takaa, joten ainoa mitä piti hankkia oli vanulevyä ja vähän lisää vanua reunojen täytteeksi. Olin jo netin kautta tilaamassa kunnes hokasin että se kauppahan on tuossa parinkymmenen kilometrin päässä, joten ajelimmekin paikan päälle Keravan Muoviin ja Leluun, mahtava sekatavarakauppa, jossa on muuten todella iso leluvalikoima ja esimerkiksi legoja huomattavasti paljon enemmän kuin varsinaisissa lelukaupoissa. 

Vauvanpesän ohje on siis Suuresta Käsityölehdestä 2/2016 ja ihan oli helppo vaikka taitojani epäilinkin. Nyt sain saumurin lainaan ja saa nähdä jos uskaltaisin jotain muutakin ommella, ensin pitää saada yhdet verhot ommeltua, kankaat on odottaneet varmaan kolme vuotta. 

Vielä kuva äärimmäisen helposta ja nopeasta viiristä, jonka tein pikaisesti ristiäisiin, koska meillä ei edelleenkään ole verhoja olohuoneessa. Erivärisiä papereita ja narua, 7-vuotias auttoi. Kuvassa puolet.


keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Baby Surprise Jacket

Olen jo pitkään halunnut tehdä vekkulin näköisen Baby Surprise Jacketin ja miettinyt mistä saisin siihen ohjeen. Kunnes joskus välähti että Huuto.netissä varmaan myytäisiin vanhoja käsityölehtiä ja bingo. Sain ohjeen ja tein takin. 


Vasta kun takki oli valmis, tajusin että sen hihat ovat 3/4-pituiset. Höh. Mitäs iloa niistä nyt on pienelle vauvalle? Piti tehdä resorit ja kun oli vähän kiirus niin en ehtinyt niitä kauheasti ajatella, joten paremmatkin olisi voinut tulla, mutta eipähän ole enää minun silmissäni se ylirumasti ommeltu sauma. Minähän niin rakastan saumojen ompelua. 

Mutta muuten tuli oikein kiva ja pehmoinen lahja pienelle tytölle.  Napit on samanlaiset kuin alkuvuoden violetissa takissa



Baby Surprise Jacket / Elizabeth Zimmermann /  Suuri Käsityö 2/2011
Drops Merino Extra Fine
Prym metallipyörö 4
148 g



Ensi kerralla pitää fiksata vielä noita hihoja paremmin. Tuohan oli alkujaan sellainen iso hassun muotoinen neliö, jonka olkasaumat ommeltiin kiinni ja kas takki tuli. Tämä on JYH-työ 20.

Takin seuralaiseksi tein kortin, 10 tunnin arvioitu työaika oli pikkuisen alakanttiin ja sain lahjakkaasti niskani jumiin, mutta kortti valmistui ajoissa 



Pöllökortti
CrossStitcher n:o 227