Entanglement

 

Entanglement oli Anna Johannan syksyllä järjestämä mysteerihuivineulonta, johon osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Pelkäsin josko pitää opetella briossin neulominen, mutta tällä kertaa säästyin siltä, sillä vuorossa oli nyt pitsihuivi, joka koostui erilaisista osioista. Alun jouduin purkamaan, lähdinkö liian isoilla puikoilla vai pienillä, en enää muista, mutta aika hyvin pysyin vihjeiden tahdissa päättelyihin asti, jotka saivatkin odottee melkoisen tovin. Joulukuussa urakoin monta keskeneräistä valmiiksi ja viimein sain tämänkin sitten tehtyä. Pingotus tosin vei toisen ikuisuuden.

Pinkki ja beige lanka ovat La Bien Aimeen Merino Singlesejä neljän vuoden takaisilta käsityömessuilta. Sininen taas Lanitium ex Machinan Soft Merino Sock messuostos kahden vuoden takaa. Langat olivat toki keskenään hivenen erilaatuisia ja nyt ehkä valitsisin toisin, mutta halusin tehdä huivin varastolangoistani, ei se käytössä kuitenkaan haittaa. Sen verran muokkasin värejä, että vaihdoin reunuksen värin pinkkiin, halusin tehdä sen La Bien Aimeen langasta. Ohjeessa se olisi kuulunut muistaakseni olla väri, joka mun huivissa on sininen. Tasselit jätin myös tekemättä.

 

Päättelyyn annettiin kaksi vaihtoehtoa, i-cord ja sitten tuo nyppyhommeli, jonka valitsin. Kylläpä siinä olikin hommaa ja koko ajan pelkäsin, että liian tiukkaa tulee. Ihan hyvä tuli kuitenkin.

 Omaan makuuni tässä oli vähän turhan paljon silmukoiden poimimista, mutta muuten neulominen oli kivaa ja sujui joutuisasti. Varsinkin tämä aloituspitsi (kuva ylhäällä) oli ihana. Lankaa kului 175 g.

 

Viime vuoden langankulutukseksi tuli 1586 g. Lankaa sitä vastoin tuli taloon 3282 g, josta tosin osa oli äidiltä saatuja, ihan kaikkea en sentään ostanut.  Enpäs nyt muista onko tuossa määrässä ne joulukalenterilangat vai ei. Joka tapauksessa nyt voisi yrittää olla ostamatta lankoja ennen kuin vanhat saa sopimaan niille tarkoitettuihin laatikoihin. Monta viikkoa käytin ristipistotauluunkin, jolloin en yhtään neulonut, mutta tuskinpa tuo saldo siitä paljon olisi noussut vaikka olisinkin.

Sarastus-sukat ja maailman ihanin joulukalenteri

 Tämän Hedgehog Fibres Sock -langan ostin vuoden 2016 Kässämessuilta Titityyltä, joten sitä on pitkään ja hartaasti hillottu. Vaikka onkin nimeltään Sock, tuskin kestäisi varsinaisessa sukkakäytössä kovinkaan pitkään, 90 % langasta on merinovillaa, mutta tarkoitus olikin tehdä unisukat, jotka mitä toivottamimmin eivät kutittaisi. Vaikka päivällä jalat kestävätkin mainiosti villasukkia, yöllä on paljon herkempi kutisemaan.

Heidi Alanderin Sarastus-sukkien ohje oli Suuri Käsityö -lehdessä 5/2020 ja tekeminen oli vähän takkuisaa, mutta nyt joulukuussa otin itseäni niskasta kiinni ja sainkin kolme roikkunutta projektia valmiiksi, tämä oli yksi niistä ja oli viime vuoden viimeinen valmistunut. Pitsikuvio on oikein kaunis vaikkei kuvissa juuri erotukaan ja lanka mitä pehmeintä. Puikkoina KnitPro Cubicsit 2,5. Ihme kyllä sukista tuli juuri sopivat mitään muokkaamatta. Lankaa kului 70 g, lopuista saisi kutittamattomat ranteenlämmittimet työkäyttöön, syksyllä niistä jo haaveilin, kun patterit ei millään meinanneet lämmetä.

Tilasin itselleni ensimmäistä kertaa lankajoulukalenterin, Wool Me Once Fibersilta. 24 kpl 20 g minivyyhtiä ihanissa väreissä, lankana on Merino Twist Sock. Mutta kuinka näistä raaskii mitään tehdäkään...

Tässä vielä yhteiskuva koko jengistä, hirveä naputteleminen Ravelryn stashiin mutta pikkuhiljaa. Joululoman pidin parissa pätkässä ja tuli tarpeeseen, josko taas olisi edes hetken energiaa johonkin muuhunkin kuin vain välttämättömään. Yritän nyt olla aloittamatta hirveästi uusia projekteja ennen kuin ainakin yksi ikuisuuden roikkunut olisi vähän valmiimpi, ideoitahan kyllä riittää.

 

Kesämekko

Ennen lomareissua sain ommeltua vielä kesämekon PaaPiin perhoskankaasta, jonka sain possupussista keväällä. Mekkokelejä tosin ei juurikaan ole ollut, mutta sentään yhtenä päivänä on päässyt päälle.

Samalla aiemman kesäpaidan kaavalla tein tämän hameen, summamutikassa pidensin ja tuli vallan hyvä. Kesäpaidan käyttö osoitti, että olkaimet oli vähän turhan leveät ja ryttääntyivät, joten näihin laitoin tuon mustan reunuksen vain vähän näkyviin ja tuli paljon parempi. Jos joskus jaksaa purkaa niin voi sen kesäpaidankin korjata samaan tyyliin, ei se nyt kauhean iso homma olisi. Kaava siis Moda-lehdestä 5-6/2014.

Ompelin myös Minille vanhasta pyyhkeestä pyyheviitan, johon on hyvä kääriytyä uimisen jälkeen, sekin on nyt koekäytetty ja helma kaipaa lyhennystä. Lisäksi leikkasin kaula-aukosta aivan liian suuren ja on pitänyt sitä fiksailla, nyt se on vielä niin epäsymmetrinen että varmaan pakko korjailla lisää, että pääsee omasta seulasta läpi. Mutta se saa nyt odotella. Saumurissa on harmaat langat, joten on harmaiden kankaiden vuoro, sitten kun taas pääsee tästä vähitellen käyntiin. Housuja ja paitaa taitaa olla tulossa.

Kesäpaita

Mulla on paha tapa ostaa lankoja summanmutikassa ilman mitään suunnitelmaa. Kesällä 2016 ostin FiinaNeuleesta neljä kerää ihanan väristä puuvillalankaa, ja jossain vaiheessa oli suunnitteilla mekko pikkutytölle mutta se muuttui sitten kesäpaidaksi itselle, mikä olikin hyvä, koska tähän meni melkein kaikki lanka. Lopusta neuloin hiusdonitsin mutta katsotaan kuinka sille käy, tuli vähän lyhkänen. Se vaatii vielä viimeistelyä. 

Ohje on Novitan kevät 2018 -lehdestä naisen neuletoppi. Joskus raakkasin vanhoja lehtiä pois ja nappasin talteen potentiaalisia malleja, tämä oli yksi niistä. No nyt se on kokeiltu ja voi heittää pois. Pääntie tehtiin i-cord-nauhana, josta poimittiin silmukat muuhun paitaan (asia mitä inhoan mutta en jaksanut vaihtaa suunnitelmaa). Vähän lerppahan siitä sitten tuli ja jouduin lopuksi kuromaan pääntietä kasaan, minkä johdosta siinä on nyt tuollainen nappula, mutta sehän on vain hauska yksityiskohta. 

Muuten tästä tuli hyvän kokoinen, jännän äärellä olin, koska en sovittanut neuloessa. Kerrankin osui nappiin eikä tullut liian pientä. Alan oppia. 

Naisen neuletoppi / Saara Toikka, Novita kevät 2019

Bouton d'Or Olympe, 50 % puuvilla, 50 % modaali

Chiaogoo Lace 3,5 / KnitPro Cubics 4 (pääntie)

191 g

Kirjoneulepolvarit

 

Talvella tuli mieleen kuinka joskus lukioikäisenä neuloin itselleni puna-valko-siniset kirjoneulepolvisukat, ihan vaan hatusta, ne oli tosi ihanat, varmaan kuluneet puhki aikoja sitten. Nyt tuli hinku tehdä uudet, joten hain Lankamaailmasta valkoista ja fuksiaa Jannea, vihreää oli varastossa kuten myös viittä muutakin väriä, joita ensin ajattelin laittaa mukaan mutta en sitten kuitenkaan, ja noin on ihan hyvä. 

Kuvioita heitin taas hatusta, vähän suunnittelin paperille. Ylimmästä pallokerroksesta tulee joku deja vu lapsuudesta, mutta en ihan saa siitä kiinni. Aloitin ensin 20 s/puikko ja ehdin toista sukkaa tehdäkin aika pitkälle kunnes päätin purkaa ja 16 s/puikko olikin paljon parempi, pohkeen jälkeen kavensin vielä 14 s/puikko. Tämä on taas perinteinen kesävaatteet valmistuu talveksi ja talvivaatteet kesäksi, mutta ensi talvena näitä voi sitten käyttää hameiden tai legginssien kanssa. Nyt on kyllä puikoilla kesäpaita joka voi jopa valmistua kesäksi ellen sitten joudu taas purkamaan koko hommaa liian pienenä. 

Kirjoneulepolvarit omasta päästä

Gjestal Janne

KnitPro Cubics ja Symphonie 3,5

186 g

Saumuri pääsi viimein huoltoon ja kauhea kangaspino odottaa leikkaamista, että pääsisi taas surauttelemaan niitä kasaan. Jospa nyt lomautuspäivinä olisi edes vähän sitten aikaakin ellei pikkupomo toisin määrää :D

Toppi ja kauppakasseja

Lähestyvän syksyn kunniaksi sain viimein valmiiksi kesätopin. Oikeastaan tämä on harjoitusversio, mutta en nyt talvea vasten viitsi tehdä oikeaa ja tästäkin tuli ihan käyttökelpoinen. Uusia kaavoja on kivempi testata ensin halvemmilla kankailla ennen kuin tuhoaa kalliimmat. Tämä kangas on Eurokankaan raitatrikoota ja kaava Moda-lehdestä 5-6/2014. Olen nyt käynyt läpi vanhempia lehtiä ja jotain kivaa niistä välillä löytyykin. Tämä on muuten kiva, koko 36, mutta vähän piti leveyttä kuitenkin pienentää, ja pituutta saisi olla lisääkin, pitää muistaa seuraavalla kerralla.

Kauppapussit alkavat hajota, joten tein pari uutta omaan käyttöön. Kaikki kankaat varastoista, tai sininen äidin kaapista vanha lakana, vähän reikäinen, mutta tähän hyvin toimiva. Ohje PamPau-blogista kaupan muovipussin mukaan tehty kassi, nämä on tosi hyviä ja tilavia. Kiemurakangaskin riitti, kun teki sauman keskelle. Eipä haittaa käytössä.

Loppuvuoden ompeluksia

Tein täksikin jouluksi yhden kauppakassin PamPau-blogin ohjeella. Vuosi sitten tein näitä enemmänkin. Tein taas kaikki samat virheet kuin viimeksikin, ja nyt muistin kirjoittaa ohjeen reunaan mitä ei kannata tehdä, ehkä ensi kerralla ei tarvitse purkaa niin paljon. Lähinnä tuo kaarevien osuuksien ompelu on hankalaa. Sekä päälli- että vuorikangas on vanhoja ylimääräisiä lakanoita, vuori on vaaleanpunainen.

Ommel-festareilta kesällä ostin Ommellisen trikoota ja nyt joulua ennen sain sen ommeltua itselleni tunikaksi. Hihojen trikoo on Kangaskapinalta. Kerrankin sain jotain nopeasti valmiiksi, kun halusin itselleni joulupaidan. Ohje on PaaPiin tunika Suuri Käsityö -lehdestä 8/2018. Ehkä kokoa isommankin olisi voinut tehdä, mutta ei tuo liian pieni ole ja sitäpaitsi tosi kiva.

Vielä poikasille housuja. Kankaat tilasin Kangaskapinalta aiemmin syksyllä, ja Tampereen messuilta metsästin sopivat resorit ja isompien housujen taskuihin vähän trikoota. Molemmat kaavat on PaaPiin kaavakirja lapsille -kirjasta. Isommalle tuo malli on hyvä, mutta pienemmälle kaipaisin vähän enemmän leveyttä. Sopiva malli on vieläkin hakusessa, vaikka jo yhdet housut olen tässä ehtinyt noidenkin jälkeen tehdä. Tuo sininen college on kyllä huonoa. Kahden pesun jälkeen on ihan nukkainen ja piti tasoitella. Onneksi toinen samaan aikaan tilaamani kangas on eri laatua, se ei ole vielä ehtinyt koneelle asti.

Jospa tämä vuosi tästä alkaisi lähteä käyntiin. Neulomisjumin sain vissiin justiin selätettyä, ommellut olen sentään vähän enemmänkin.

Paita

Näyttää vinolta ja ehkä onkin vähän, mutta varsin käyttökelpoinen paita valmistui parin kuukauden ommelleskelun (= joskus ompelen, joskus en) jälkeen. Alun perin kaava oli Suuri Käsityö -lehdestä, joku tämän alkuvuoden numero joka on jo sotkeutunut valtavaan taaperon uudelleenjärjestelemään lehtikasaan. Se oli sellainen hassu yhden kappaleen paita, josta olisi varmaan tullut ihan kiva, jos olisin valinnut pienemmän koon. No, siitä tuli nyt outo ja leikkasin vapaalla kädellä reippaasti osan reunasta pois ja surauttelin menemään. Vasemman reunan ponkko johtuu tästä uudelleenjärjestelystä.

Kaula-aukon huolittelun olisi voinut tehdä jollain toisella tavalla, nyt en jaksanut alkaa enää säätämään sen kanssa. Nyt se on aika tönkkö ja hinkkaa myös vähän kaulaa. Tällainen nyt tuli ja olen onnellinen että 

 sain jotain valmiiksikin. 

Toinenkin hautunut ompelutyö on tässä ehtinyt jo valmistua. 

Kangas on Eurokankaan "viiden euron trikoota", mitä oli taannoin myynnissä, ja tännekin sitä rantautui jonkin verran, maltillisesti tosin. Väri on sellainen armeijan vihreä. Kangas on suht lirua, saa nähdä miten käyttäytyy käytössä. Olkapäillä on framilonia estämässä venyttymistä. Sainpahan jotain itsellenikin tehtyä ja varmasti tulee pidettyäkin.