Tätä en ole tainnut vilauttaa täällä. Vanha vaunuviihdykeleluni 80-luvulta, joka sai monen vuoden odottelun jälkeen uuden maalin ja lakan. Ihan oli viihdyttävä 2010-luvun vauvallekin, käytöstä ei ole kuvaa, koska nuo ukkelit oli koko ajan naama väärään suuntaan kameraan nähden. Mutta tällaistakin tuli viime vuonna tehtyä.
Hiljattain kuolleen isoäitini joululahjarahoilla ostin Snurresta huivilangat uuden talvitakkini kanssa käytettävää huivia varten. Nurturing Fibresin SingleSpun Lace on täysin uusi tuttavuus ja "omilla" rahoillani en olisi raaskinut ostaa, mutta tiesin että isoäiti on pian kuolemassa ja tämä oli hyvä tapa muistaa paljon neulonutta isoäitiä, neuloa itse muistohuivi. Nyt vyyhdit odottaa kerimistä ja täytyy löytää joku kiva malli.
Ennen joulua sorruin vielä PaaPiin possupussiin eli sokko-ostoksille halvempaan hintaan ja hain paketin just ennen joulumatkalle lähtöä. Tosi ihania kankaita, ei yhtään hutia, eri mittaisia paloja. Eniten oli pinkkiä ja vähiten vaaleansinistä, muut siltä väliltä. Vaaleansininen ja vihreä on collegea ja muut trikoota. Irtosi muuten esipesussa ihan sairaan paljon väriä, onneksi laitoin kaksi värinkerääjäliinaa. Molemmat värjäytyi tummansinisiksi. Valkoinen ja vaaleansininen meni onneksi eri pesuun. Vihreälle olisi jo vähän suunnitelmaa mutta saapa nähdä mitä muille keksin. Messujen kankaatkin on vielä korkkaamatta. Onneksi ei-enää-vauva lopetti saumurin pelkäämisen samoihin aikoihin kuin lopetti vauvana olemisen, joten jotain saa tehtyäkin ilman lapsenvahtia, ellei sitten pitäisi päästä syliin katsomaan mitä tapahtuu.

