Jumittava villatakki

Syyskuussa laitoin taas uuden villaisen vaatteen tulille, tällä kertaa takin jossa on vetoketju, kuulemma helpompi kuin paita. On kyllä taas niin avaruustiedettä neuloa paita, joka olisi sopiva lapselle. Tällä kertaa yritin ottaa huomioon sen, että neulon tiukkaa. Otin 12-vuotiaan koon 8-vuotiaalle ja langatkin mätsäsi paksuudeltaan, mutta menin sitten metsään puikkokoon kanssa. Resorin jälkeen olisi pitänyt vaihtaa isommat puikot, mutta ajattelin että tuo huomattavasti isompi koko riittää kompensoimaan sen, että neulon kuitenkin niillä pienemmillä. No, tuli sopiva. Justiin sopiva nyt eli ei enää iloa seuraavaksi talveksi.Onneksi on sitten se pikkuveli, joka saa lähes tuliterän takin kunhan ehtii kasvaa. Tämä oli nyt yhden pakkaspäivän päällä ja siihen se taisi jäädäkin.

Itse takissahan ei sinänsä ole mitään vikaa, se on itse asiassa tosi kiva. Voi olla, että hihoja täytyy sitten myöhemmin lyhentää, kapeuteen nähden ehkä turhan pitkät. Ohje on Kotiliesi Käsityö -lehdestä 1/2015 ja lankana Dropsin Big Merino. Epäilin langan riittävyyttä ja ostin turhaan kaksi ylimääräistä kerää myöhemmin, olisi pitänyt vaan odottaa ja katsoa rauhassa loppuun asti...

Siinä vaiheessa kun tajusin, ettei tästä taaskaan tule sopivaa, ei olisi enää huvittanut ollenkaan jatkaa neulomista. Joulunajan matkalla sain vielä tehtyä ihan hyvinkin, mutta koko tammikuu oli yhtä takkuamista. Sitten kun alkoi näyttää siltä, että kohta on se yksi pakkaspäivä, oli pakko rutistaa valmiiksi ja vetoketjukin hankittiiin viime tipassa. Tulihan se valmiiksi. Nyt voi taas tehdä muutakin.

Kotiliesi Käsityö 1/2015 - Pojan raglanhihaiset jakut

Drops Big Merino

KnitPro Symphonie 6

399 g

Viime vuoden langankulutus oli varsin hyvä, koska vuosi sai lentävän lähdön ison peiton ansiosta. 64 g jäi väliä, etteikö olisi ollut paras laskemistani vuosista, mutta nyt ei ihan loppukiri riittänyt, kiitos tyhmän takin. Melkein 3,5 kg kuitenkin lähti lankaa litomaan. Ikävä kyllä tulijoitakin oli, pitäisi kai tänä vuonna laskea molempiin suuntiin. Miinuksen puolelle kuitenkin jäin, ei sitä nyt niin paljon tullut ovista ja ikkunoista kuitenkaan. 

Yöpuku

Luvassa taas huonoja kuvia yöpuvusta, josta tuli kyllä tosi kiva. Ompelua on hyvä harjoitella tällaisilla vaatekappaleilla, joita ei käytetä kovin julkisesti. Tilasin joskus jotain Jyväskylän kangaskaupasta, taisi olla kaksoisneula, ja siihen samaan syssyyn otin yhden metrin alepalan poikaväreissä. Sain tällaista jääkiekkokangasta, josta ajattelin tehdä yöpukupulaa potevalle lapselle yöpuvun. 

 Kangastahan oli tosiaan vain se metri ja sain heti idean raglanhihaisesta paidasta punaisilla hihoilla. Eikun punaista kangasta Eurokankaasta hakemaan. Onnistuin leikkaamaan kaikki kankaat ihan oikein päin, hyvä minä, ja muutenkin meni kaikki ihan hyvin paitsi a) ompelussa kului varmaan kaksi kuukautta ja b) unohdin lukea housujen leikkuuohjeet enkä leikannut vyötärölle tarpeeksi joten jouduin vyötärökaitaleen tekemään erikseen, mistä aiheutui vähän lisätyötä. Housujen takakappaleet on myös punaista kangasta.

Paidan ohje on Suuri käsityö -lehdestä vuodelta 2014 (lisään numeron myöhemmin jos muistan) ja housujen ohje Paapiin kaavakirja lapsille ohje Otso ilman taskuja. Jos nyt jotain parannettavaa haluaa hakea niin pääntien kaitale vähän lörpöttää, pitää kiinnittää siihen huomiota enemmän ensi kerralla. Ja paidan malli on aika ihonmyötäinen, ei kuitenkaan onneksi liikaa yöpuvuksi. Pääasia että käyttäjä on tyytyväinen.