Paidan lisäksi sain hiljattain toisenkin ikuisuusompelun valmiiksi. Hiljaa hyvä tulee ja niin edelleen. Vuoden ensimmäisessä Suuri Käsityö -lehdessä oli kiva haalariohje ja minä sitä tekemään taaperolle yöhaalariksi. Tuli justiinsa passelin kokoinen vaikka tekeminen vähän pääsikin venähtämään.
Tosi söpö tuli. Kangas on PaaPiin possupussista ja sopi tähän yöpukuun
täydellisesti, melkein kaikki meni ja nuo tyypitkin näyttävät joko
nukkuvan tai nauttivan elämästä silmät kiinni.
Tästä nyt on jo niin kauan, mutta muistaakseni saumuri oikutteli ja
monet jutut jouduin ompelemaan uusiksi tai korjailemaan käsin huonoa
tikkiä ja purkamaan ja sun muuta, joten siksi tekeminen taisi välillä
jumahtaa. Tuohon kauluskohtaan tuli neppari (laitoin kaksi ettei
lörpötä) ja senkin ompelin ensin väärin päin ja sitten huonoon kohtaan,
että sitäkin tuli harjoiteltua moneen kertaan. Päädyin nyt ommeltaviin
neppareihin kun kerran niitä tuli niin vähän. Nappitalo oli mokoma
kiinni kun yritin siellä käydä, joten nepparit ostin Kuopion reissulla
Napista ja nauhasta ja siellä pitääkin päästä joskus käymään kaikessa
rauhassa. Joskus vuosikymmeniä sitten olen siellä joskus käynytkin.
Tasokuvat näyttävät siltä että pukua on jo käytetty, mikä onkin totta. Lämmintä on riittänyt mutta lomareissullamme hotellissa oli tehokas ilmastointi ja silloin tuli lämpimämpi yöpuku tarpeeseen.
Ohjeessahan oli huppu ja sen jätin pois. Pitkään pähkin miten hoidan pääntien takaosan mutta päädyin sitten vaan kääntämään sen pienesti ja tikkaamaan.Vetoketju oli alunperin koko lahkeen pituudelta, mutta hyödynsin tässä rikki menneen yöpuvun ketjun, joka oli himppasen lyhyempi. Eipä tuota juuri edes huomaa että lahkeen edessä menee sauma vetoketjun alla ja vaikka huomaisi, käyttöä se ei haittaa lainkaan. Täytyy sanoa, että hyvä tuli ja ihanaa että osasin!