Majakkataulut

Pari kuukautta viimeisestä päivityksestä, on niin isoja projekteja ollut menossa, ettei ole ollut kerrassaan mitään sanottavaa. Paitsi nämä monta kuukautta valmiina olleet taulut. Ja yksi villaliivi on valmis, mutta sen kuvaus ei kesäsäillä ole innostanut. Se varmaan seuraavaksi, kun saan aikaiseksi. Viikko vielä lomaan ja tulee kyllä tarpeeseen.

Majakkataulut valmistuivat kevään aikana isälleni 60-vuotislahjaksi. Kehystytin ne Ilves-Interiöörissä, jota olen käyttänyt aiemminkin ja ollut tyytyväinen. Lopputulos on nytkin kiva, toisin kuin kuvat. Pitäisi joskus harjoitella tuota kameran käyttöä.

Taulujen ohje on CrossStitcher-lehdestä, numeroa en nyt jaksa kaivaa.

Isoäitipeitto edistyy, valmiina on 80 palasta, mutta taidan tehdä vielä 40 lisää. Sitten alkaa armoton palojen yhdistäminen. Eiköhän sekin tänä vuonna valmistu. Kuvassa valmiit palaset, ensimmäisessä kuvassa myös linssilude. 

Lankalahjoja ja nalletaulun paluu

Joulupukki toi lankoja. 

(Eivät kyllä pääse pimeissä talvikuvissa oikeuksiinsa.)

Ylimmässä kuvassa on TitiTyyn Joulun lankaklubin langat, kolme sinisävyistä vyyhtiä Louhittaren Luolasta. Vasemmalla Kokko, keskellä Ahti ja oikealla Pohjan akka. Herkkuja. Nämä tilasin itse, mutta apulainen pisti pakettiin ja yllätys säilyi jouluun saakka. 

 

Susilta sain Woolia ihanissa väreissä, nämä halunnevat tulla työkalusukiksi pikkupojille. Kävin myös hakemassa paria poistuvaa Woolin väriä, joten sukkia luultavasti tullaan näkemään eri väriyhdistelmillä, pikkupoikiakin kun on useampi sukitettava, oma ja kummilapsia. 

 

Susi toi myös poiketessaan omien lampaidensa hahtuvaa, iso kiitos! Hahtuvan neulominen tulee olemaan uusi kokemus, joten odotamme sitä jännityksellä. (Mikähän olisi sopiva puikkokoko?)

Sitten tämä nalletaulu. Se pääsi viimeinkin seinälle, ei lastenhuoneeseen, kuten oli alkuperäinen suunnitelma, vaan sen aiemmin nähdyn valkoisen lipaston päälle, mihin se kyllä sopiikin hienosti. 

Tämähän valmistui jo vuonna 2011, viime vuonna se pääsi kehyksiin ja nyt kolmas vuosi toden sanoo ja se on esillä. 

Kehystys oli operaatio sinänsä. Ensimmäinen yritys oli hyvin paljon suurempi mitä oli sovittu, liikaa reunoja eikä kovin kaunis. Toisella kerralla koko oli oikea, mutta lasin ja kankaan väliin oli jäänyt roska. Kolmas kerta onnistui, mutta kyllä sitä sai rahdata edestakaisin liikkeen ja kodin väliä. Palvelu ei myöskään ollut joka kerralla kovin kehuttavaa. Mutta nyt se on niin hieno kuin mahdollista, itse tietysti huomaa kaikki kankaan taitokset, jotka ei ole silittämällä kadonneet, ja kankaan läpi häämöttävät langanpäät, mutta itse olenkin kriittisin yleisö. 

(Näitä taulujahan olen tehnyt kaksi, toinen on kummitytöllä.)

Keskeneräinen nalletaulu ristipistoilla

Tämän keskeneräisen nalletaulun kaivoin taas kaapin päältä työn alle ja jospa sen joskus saisi valmiiksikin asti, ei puutu enää kovin paljon. Yksi samanlainen on jo aiempina vuosina valmistunut kummitytölle ja tämä tulee sitten valmistuttuaan omaan lastenhuoneeseen. Muutama vuosi tätä on väkerretty kausittain, kuten edellistäkin samanlaista, reunoja ja rajauksia puuttuu vielä.